5 DOWN 4 TO GO

Viisi kuukautta takana, neljä edessä. Paluupäivä on 25.5. eli mun vaihtarivuosi tulee kestämään tasan 9 kuukautta. (Fun fact, lähtöpäivä oli torstai ja niin on paluupäiväkin!) Tuntuu tosi hyvältä, että nyt on päivä jonka voi laittaa laskuriin. Päivä jolloin pääsen kotiin. Ennen tätä oon elänyt epätietoisuudessa, että lähdenkö toukokuussa vai kesäkuussa vai milloin. Viimeinen koe on 23.5. ja sitten onkin nokka kohti kotia. 

Tuntuu ihan pöljältä, että oon jo yli puolenvälin mun seikkailussa. Välillä nimittäin tuntuu, että olen yhtä hukassa kuin alussakin. Toisaalta välillä tuntuu ihan paikalliselta. 9 kuukautta tuntui alussa niin hurjalta, nyt on jäljellä neljä. Päiviä 120. Omalla tavallaan fiilikset on tosi samanlaiset kuin ennen lähtöä. Vaikka sen kotiinpaluun tietää tulevan, tuntuu se jotenkin tosi oudolta ja kaukaiselta. Muutenkin koko suomielämä tuntuu tosi kaukaiselta. Välillä tuntuu, että tää brittielämä ja suomielämä on tapahtunut kahdelle ihan eri ihmiselle. Niinkö paljon sitä tässä ollaan keritty kasvamaan?

Viimepäivät täällä on ollut ihan hullu sumu. Gatwickin lentokenttä on ihan sekaisin ja Lontoossa ei kannata avata ikkunoita ettei saa likaa keuhkojen täydeltä. Maanantaina melkein ajoin bussipysäkin ohi, kun ei eteensä nähnyt. Eilen kuitenkin päivällä sumu hälveni ja paljasti ehkä tän vuoden kauneimman päivän! Ja kun tunteja oli sopivasti peruttu, päätin lähteä lunchille cityyn yksinäni. Menin vaan rannalle istumaan ja nauttimaan lämpimästä (!!!) auringosta ja upeista maisemista. Kauanhan tuo ei kestänyt, nimittäin samana iltana sumu teki paluun...

Mut joo, tasan neljä kuukautta jäljellä. Vaihtareita verrataan usein raskaana oleviin naisiin ja voin vahvistaa että toi ei oo syyttä. Fiilikset hyppii laidasta laitaan niin äkkiä, ettei perässä meinaa pysyä. 

xx,

Sohvi

ELÄMÄÄ VIA SNAPCHAT

1 Auringonlasku Brighton Pieriltä kuvattuna / 2 Uudenvuoden viettoa teatterissa / 3 elämää sumusaarilla... / 4 viime viikon lunch host siskon kanssa

1 Kuukausirahapäivänä välillä lähtee mopo käsistä... / 2 kaupunki, jossa vietettiin uusivuosi / 3 kotikatu / 4 aurinkoisia lomapäiviä rannalla

1 Täällähän on jo meilkein kesä / 2 North Lainelta ostettu paperikassi <3 / 3 Jouluvaloja keskustassa / 4 jätskipaikka! Tällaset gelato kahvilat on tosi suosittuja täällä

1 opiskelu otta koville / 2 beach huts! / 3 Match Of The Day ohjelma / 4 kouluaamuja

Tammikuu on kääntynyt jo loppua kohden, ja pari päivää sitten aurinkokin tuntui lämmittävän. Aika menee tosi nopeaati, enkä oikeen tiedä mitä se saa mut tuntemaan. Tietysti haluan kotiin, mutta Brightonia tulee kyllä hirvee ikävä. Kohta on 5 kuukauttakin täynnä... Viimepäivät on mennyt varsin arkisissa merkeissä. Aamulla herään koulua varten, tuun kotiin, käyn salilla, ja yritän vähän rentoutua. Kielen kanssa ei oo enää samalla tavalla hankaluuksia eikä se tunnu enää niin paljoa väsyttävän, mutta välillä vaan haluaisi hoitaa hommian suomeksi. Vaikka täällä on nyt aika pitkään elelty, väsyttää vieraalla kielellä toimiminen silti. Haluaisin jo uuden loman kiitos!! Seuraava Half Term onkin aika jännä, mennään nimittäin taas Lontooseen! <3 Mutta joo, mitään sen spesiaalimpaa ei ole tapahtunut, tää on tätä villiä vaihtarielämää.

xx,

Sohvi

PUOLIVÄLIN FIILIKSIÄ

140 päivää takana 140 edessä. Aika hurjaa. Muistan kun ihan vaihtarivuoden alussa 9 kuukautta tuntui ihan mielettömältä ajatukselta, mutta tässä sitä ollaan, puolessa välissä. Pakko sanoo, että mun vaihtarius ei oo mitään unelmaa ollut. Haluan pysyä rehellisenä joten sanon että osittain tää on ollut vähän pettymys, ja välillä on ärsyttänyt suomielämän jättäminen. Mutta sitten kun alan miettiä kaikkea hienoa mitä olen kuitenkin päässyt kokemaan, mitä on vielä edessä ja kuinka paljon ovia tää kokemus avaa mulle tulevaisuudessa olen ihan mielettömän kiitollinen ja onnellinen että oon päässyt lähtemään vaihtoon. Brittijoulu, Brighton, vieraalla kielellä opiskelu, (KFC), sujuva englannin kieli, kavereita kaikkialta maailmasta - lista jatkuu. Tää on ajatus joka on saanut mut hankalien aikojen läpi, ja ajatus josta mä toivon että kaikki vaihtarit (ja ihmiset ylipäätään) muistaisi pitää kiinni. On asioita joita mä kaipaan niin paljon että vatsasta ottaa, mutta ne on siellä suomessa odottamassa mua kun mä neljän ja puolen kuukauden päästä palaan kotiin. Välillä unohtaa keskittyä nauttimaan vaihtarivuodesta ja kaikesta tästä. 

Eilinen oli yksi niistä paremmista päivistä. Mentiin iltapäivällä host-sisko Helenen kanssa North Lanesin Wagamamaan lunchille, ja oli kyllä hyvää! Söin tollasen chili-kana-ramen jutun ja paikalla tehtyä mehua, tykkään. Sitten vaan kierreltiin North Lanesin ihania pikkukauppoja ja otettiin kuvia. Täälllä on ihan hullu määrä tällasia pieniä indie kauppoja, paljon levykauppoja, kirpputorikamaa ja desing juttuja, ja vaikka ei mitään ostaisikaan on pelkkien ikkunaostosten tekeminen ihan worth it - katutaidetta unohtamatta. Oon varmaan aiemminkin sanonut, että heti meren jälkeen mun suosikkipaikka tässä kaupungissa on Lanes. Suosittelen niin paljon Brightoniin matkustamista päiväksi, jos sattuisi vaikka Lontooseen eksymään.

Mutta joo, asian ydinhän oli siis se, että vaihtarijuna on kääntynyt ja nokka on kohti kotia. Sataneljäkymmentä päivää on aikaa imeä itteeni brittiläisyyttä ja palata vähän rikkaampana kotiin. Näyttää siltä, että uusi kokemus on jo huomenna edessä, nimittäin täällä tulee sen verran lunta että ei taida huomenna kouluun olla menemistä. Kivaa loppuviikkoa kaikille :-)))

xx,

Sohvi

25TH OF DECEMBER

Eihän siitä joulusta ole kuin vasta viikko, hups. Mut joo, 25. päivä oli vähän jännittävämpi kuin yleensä, nimittäin mun ensimmäinen brittijoulu! Herättiin aamulla 9 aikaan avaamaan lahjoja, ja vaan istuskeltiin olohuoneessa. Briteillä on nähtävästi lahjojenantamiskultuuri sellainen, että määrä korvaa laadun... Sain ite kyllä ihania lahjoja enkä oikeestaan odottanut mitään! Lahjojen jälkeen vaan chillailtiin, katottiin leffaa ja tällaista, kunnes sitten syötiin iso roast dinner. Eli kalkkunaa, lihaa, kastiketta, vihanneksia, yorkshire puddingeja ja vastaavaa, ei ihan yhtä hyvää kuin suomiruoka mut huippua silti. Sit syötiin jälkkäri ja tietysti räjäytettiin Christmas Crackerit. Loppupäivä menikin sitten erilaisia lautapelejä pelaillessa ja nukkumaan mentiin keskiön paikkeilla. Eli järjestys ihan päinvastainen suomijouluun verrattuna!

Mun eka brittiläinen joulu oli tosi kiva, ja tää oli yks niistä kokemuksista minkä takia vaihtoon ylipäätään lähdin. Vaikka koko joulupyhien aika onkin vähän haikeeta, kun koti-ikävä on aika kovaa, oli tää tosi hyvää vaihtelua. Mutta vaikka täällä joulun viettäminen olikin ihan hauskaa, ei mikään korvaa suomijoulua perheen kanssa :-)

xx,

Sohvi