Viikko jäljellä. Tai jos haluaa olla ihan tarkka, niin kuusi päivää ja joitakin tunteja. Ihan hullua. Oon vaan ollut kotona ja ajatellut kaikkea tätä. Koko kesän aikana en paljoa vaihtoa ajatellut, mutta nyt edellisten kahden viikon aikana oon käynyt koko ajatusprosessia läpi. Vaihtoon lähteminen, miltä tää kaikki musta tuntuu. Voisin oikeesti kirjoittaa kilometritolkulla omista fiiliksistäni ja ajatuksistani. Välillä melkein tuntuu, että pää räjähtää.
Mut loppujen lopuksi oon ihan mielettömän innoissani tästä kaikesta. Vielä pitää ostaa tuliaiset, siivota huone, pakata, ostaa joitakin matkalle tarvittavia juttuja, hakea todistus ja kaikkea muuta, mutta kaiken stressin seasta vaan nousee esiin ihan hullu into ja hyvä jännitys. Ihan hullua kun on odottanut jotain hetkea vuosi tolkulla ja yhtäkkiä siihen hetkeen on viikko. Yksi viikko. Yksi viikko!
Koulut ja työt on Suomessa alkanut, joten mä olen vain istuskellut kotona ja odottanut. Kävin maanantaina näkemässä Tuulia viimeisen kerran, ja tiistaina Tuuli sitten lensi kohti Nykiä. Oon nyt viimeinen lähtijä meidän kaveriporukasta. Huomenna käväisen taas Helsingissä, ja siitä eteenpäin kaikki päivät ovatkin aika täynnä! Lauantaina katujuhlat, Sunnuntaina peli Karjaalla, maanantaina sukulaissynttärit/läksiäiset, tiistaina viimeset hengailut Jellan ja Roosan kanssa, keskiviikkona pakkailua ja viimehetken fiilistelyä. Ja sittenhän se torstai on täällä. Viimeiset päivät käsillä ja aion nauttia niistä täysin rinnoin!
xx,
Sohvi
No comments:
Post a Comment