Huomenna mun monen vuoden odotus palkitaan. Olo on vähän sekava, kun koko vaatekkaappi hajallaan lattialla ja hirveästi kaikkea tehtävää. Harhaudun aina tekemään jotain muuta ja kaikki jää kesken. Tällä hetkellä olen jo kolmatta tuntia pakkaamassa laukkuani... En vaan käsitä, että huomenna tähän aikaan mä olen Lontoossa. Huomenna. Huomenna.
Viimeset suomipäivät on ollut enemmän tai vähemmän sekavia. Sairastuin flunssaan, mikä vähän vapautti tilaa aikatauluista, mutta kiirettä on silti pitänyt. Lauantain katujuhlat olivat ihanat, eilen kävin viimeistä kertaa näkemässä Jellaa ja Roosaa, tänään vielä pitäisi saada pakkaaminen valmiiksi ja vielä mennä illalla perheen kanssa syömään. Se, että on kova kiire kokoajan on omalla tavallaan myös tosi hyvä. En kerkeä skitsoilla ja psyykata itseäni joihinkin hirveisiin itkutiloihin. Tavallaan surettaa lähteä, mutta loppujen lopuksi tämä on yksi mun elämäni suurimmista unelmista, ja mä oikeasti pääsen sen toteuttamaan.
xx,
Sohvi
No comments:
Post a Comment